Metallien kierrätys on yksi tehokkaimmista tavoista suojella ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Miksi metallien kierrätys on tärkeää? Suomessa kierrätetään vuosittain yli 1,5 miljoonaa tonnia metalliromua, mikä säästää energiaa jopa 95% verrattuna neitseelliseen tuotantoon. Metallit säilyttävät ominaisuuksia loputtomasti, mikä tekee niistä täydellisen kierrätysmateriaalin. Tämä artikkeli selittää metallien kierrätyksen merkityksen, prosessin ja hyödyt Suomen kontekstissa vuonna 2026.
Miksi Metallien Kierrätys on Tärkeää Ympäristölle
Metallien kierrätys vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja energiankulutusta. Kun alumiinia kierrätetään, se säästää 95% energiasta verrattuna uuden alumiinin valmistukseen raaka-aineista. Teräksen kierrätys puolestaan säästää 74% energiasta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 86%. Suomessa vuonna 2026 metallien kierrätys on estänyt yli 3 miljoonan tonnin CO2-päästöt, mikä vastaa noin 650 000 auton vuosittaisia päästöjä.
Kierrätys suojelee myös luonnonvaroja ja vähentää kaivostoiminnan tarvetta. Jokainen kierrätetty tonni metallia säästää noin 1,4 tonnia rautamalmia, 740 kiloa hiiltä ja 120 kiloa kalkkikiveä. Kaivosteollisuus on yksi ympäristöä eniten kuormittavista toimialoista, ja kierrättäminen vähentää maaperän ja vesistöjen pilaantumista. Suomen tavoitteena on nostaa metallien kierrätysaste 95 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mikä vahvistaa kiertotaloutta merkittävästi.
Taloudellinen Merkitys ja Yhteiskunnalliset Hyödyt
Metallien kierrätysteollisuus työllistää Suomessa yli 4 500 henkilöä vuonna 2026, ja alan liikevaihto ylittää 850 miljoonaa euroa vuosittain. Metalliromun kierrätys luo paikallisia työpaikkoja keräyksestä jalostukseen, tukien alueellista taloutta. Kierrätettyjen metallien arvo markkinoilla on noussut 23% viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä tekee kierrätyksestä entistä kannattavampaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille.
Yhteiskunnallisesti metallien kierrätys vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja parantaa huoltovarmuutta. Suomi pystyy kierrättämällä tuottamaan merkittävän osan tarvitsemistaan metalleista kotimaisesti, mikä on erityisen tärkeää geopoliittisesti epävakaana aikana. Kierrättäminen tukee myös kestävää kehitystä ja EU:n Green Deal -tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Jokaisella kuluttajalla ja yrityksellä on tärkeä rooli tämän kierron ylläpitämisessä.
Mitä Metalleja Voidaan Kierrättää Suomessa
Lähes kaikki metallit ovat kierrätettävissä ja säilyttävät alkuperäiset ominaisuuksia kierrätysprosessin jälkeen. Suomessa kierrätettävät metallit jaetaan kahteen pääryhmään: rautametallit ja värimetallit. Vuonna 2026 Suomessa kerättiin yhteensä 1,54 miljoonaa tonnia metalliromua, josta rautametallien osuus oli 1,21 miljoonaa tonnia ja värimetallien 330 000 tonnia. Tämä kattava lajittelu mahdollistaa tehokkaan uudelleenkäytön.
Rautametallit ja Teräs
Rautametallit muodostavat suurimman osan kierrätetystä metallista Suomessa. Nämä sisältävät teräksen, rautaromun, valuraudan ja harkkoraudan. Teräs on maailman eniten kierrätetty materiaali, ja Suomessa teräksen kierrättäminen saavuttaa 92% kierrätysasteen. Rakennusteollisuus, autojen purkaminen ja teollisuuden metallijätteet muodostavat pääasiallisen lähteen. Magneetti-ominaisuus tekee rautametallien lajittelun erittäin tehokkaaksi kierrätyslaitoksissa.
Teräksen kierrätys Suomessa on erityisen kehittynyttä, ja maa on yksi Euroopan johtavista teräksen kierrättäjistä. Teräksen voi kierrättää loputtomasti ilman laadun heikkenemistä, mikä tekee siitä ihanteellisen kiertotalouden materiaalin. Vuonna 2026 jokainen suomalainen kierrätti keskimäärin 220 kiloa rautametalleja, mikä on EU:n keskiarvoa korkeampi luku. Teollisuuden kehittyneet lajittelumenetelmät varmistavat korkean puhtauden ja tehokkuuden.
Värimetallit ja Niiden Arvo
Värimetallit kuten kupari, alumiini, messinki, pronssi, sinkki ja lyijy ovat erityisen arvokkaita kierrätysmateriaaleja. Kuparin kierrätysarvo on vuonna 2026 noin 8-9 euroa kilolta, ja alumiinin 1,2-1,5 euroa kilolta, mikä tekee niiden keräämisestä taloudellisesti kannattavaa. Värimetallien ominaisuuksia ovat sähkönjohtavuus, korroosionkestävyys ja kestävyys, jotka säilyvät täydellisesti kierrätyksessä. Suomessa kerätään vuosittain noin 85 000 tonnia alumiinia ja 35 000 tonnia kuparia.
Alumiinin kierrätys on erityisen energiatehokasta – se vaatii vain 5% siitä energiasta, mitä neitseellinen tuotanto kuluttaisi. Messinki ja muut kuparipohjaiset seokset ovat myös arvostettuja, ja niitä löytyy putkistoista, valaistuksesta ja elektroniikasta. Värimetallien lajittelu vaatii tarkempaa tunnistusta kuin rautametallit, mutta moderni spektroskooppiateknologia mahdollistaa nopean ja tarkan materiaalitunnistuksen kierrätyslaitoksissa. Tämä lajittelu on kriittistä maksimaalisen taloudellisen arvon saavuttamiseksi.
Erikoismetallit ja Katalysaattorit
Autojen katalysaattorit sisältävät arvokkaita jalometalleja kuten platinaa, palladiumia ja rodiumia. Näiden metallien arvo on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2026 yhden katalysaattorin arvo voi olla 80-400 euroa riippuen mallista ja sisällöstä. Suomessa kerätään vuosittain noin 45 000 käytettyä katalysaattoria, jotka sisältävät yhteensä useita satoja kiloja jalometalleja. Miksi näiden kierrätys on tärkeää? Jalometallien louhinta on ympäristölle erittäin haitallista ja energiaintensiivistä.
Myös elektroniikkaromu sisältää merkittäviä määriä arvometalleja kuten kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Yhden tonnin elektroniikkaromusta voidaan saada enemmän kultaa kuin tonnista kultamalmia. Kierrättäminen on siis sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti järkevää. Suomessa on kehittynyt infrastruktuuri erikoismetallien keräykseen ja käsittelyyn, ja alan asiantuntemus on kansainvälisesti tunnustettua. Näiden materiaalien oikea lajittelu ja käsittely vaatii erityisosaamista ja teknologiaa.
Metallien Kierrätysprosessi Vaihe Vaiheelta
Kierrätysprosessi on huolellisesti suunniteltu ketju, joka maksimoi materiaalin talteensaadun ja laadun. Suomessa prosessi on automatisoitu ja teknologisesti kehittynyt, mikä takaa korkean kierrätysasteen ja materiaalien puhtauden. Ymmärtämällä prosessin jokainen voi osallistua tehokkaampaan kierrätykseen ja tunnistaa miksi oikea toiminta on tärkeää. Prosessi koostuu neljästä päävaiheesta: keräys, lajittelu, käsittely ja uudelleenkäyttö.
Keräys ja Vastaanotto
Metallien keräys alkaa kuluttajilta, yrityksiltä ja teollisuudesta. Suomessa on yli 800 metallinkeräyspistettä, joihin yksityishenkilöt voivat tuoda metalliromua maksutta tai korvausta vastaan. Metalliromun keräys on organisoitu niin, että suuret teollisuuslaitokset, rakennustyömaat ja autojen purkamot muodostavat merkittävän osan kierrätysvirrasta. Vuonna 2026 käyttöön otettiin digitaalinen seurantajärjestelmä, joka parantaa keräyksen tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.
Yksityishenkilöt voivat toimittaa metallit kierrätyskeskuksiin, romuliikkeisiin tai hyödyntää kunnallisia keräyspalveluja. Isommat metalliromuesineet kuten kodinkoneet, polkupyörät ja puutarhakalusteet noudetaan usein maksutta kotoa. Kierrättäminen on tehty kuluttajille mahdollisimman helpoksi, mikä näkyy korkeissa kierrätysasteissa. Monet romuliikkeet maksavat metallista markkinahintaan perustuvan korvauksen, mikä motivoi aktiiviseen keräykseen. Tämä taloudellinen kannustin selittää osaltaan miksi Suomi on edelläkävijä metallien kierrätyksessä.
Lajittelu ja Tunnistaminen
Lajittelu on kriittinen vaihe, joka määrittää kierrätysmateriaalin lopullisen laadun ja arvon. Modernit kierrätyslaitokset käyttävät yhdistelmää mekaanista ja teknologista lajittelua. Ensimmäisessä vaiheessa magneetit erottavat rautametallit muista materiaaleista. Tämän jälkeen pyörrevirtaseparaattorit erottavat värimetallit muusta jätteestä hyödyntäen sähkömagneettisia ominaisuuksia. Miksi lajittelu on tärkeää? Sekalaiset metallit heikentävät lopputuotteen laatua ja alentavat taloudellista arvoa merkittävästi.
Vuonna 2026 Suomen kierrätyslaitoksissa on käytössä AI-pohjainen optinen tunnistusteknologia, joka tunnistaa metallien laadun ja koostumuksen 99,7% tarkkuudella. Röntgenfluoresenssi (XRF) -analysaattorit määrittävät tarkasti metallien seoskoostumuksen sekunnin murto-osassa. Tämä teknologinen kehitys on parantanut lajittelun tehokkuutta 40% viimeisen viiden vuoden aikana. Oikea lajittelu varmistaa, että jokainen metallilaatu ohjautuu optimaaliseen jalostusprosessiin, mikä maksimoi sekä ympäristöhyödyt että taloudellisen arvon. Kuluttajien tekemä esikarsinta kotona helpottaa tätä prosessia entisestään.
Käsittely ja Jalostus
Lajitellut metallit kuljetetaan käsittelylaitoksiin, joissa ne puhdistetaan ja valmistellaan uudelleensulatusta varten. Käsittelyvaihe sisältää maalit, muovit ja muut epäpuhtaudet poistavan esikäsittelyn. Suuret metallikappaleet leikataan tai murskataan pienemmiksi paloiksi, mikä tehostaa sulattamista. Metalliromun käsittely Suomessa täyttää EU:n tiukat ympäristömääräykset, ja prosessit on optimoitu minimoimaan päästöt ja energiankulutus.
Sulatus tapahtuu erikoistuneissa uuneissa, joissa lämpötila nousee yli 1500 celsiusasteeseen metallityypistä riippuen. Sulatusvaiheessa metallit puhdistuvat lopullisesti, ja ne voidaan muotoilla uusiksi tuotteiksi tai raaka-aineiksi. Suomessa toimii useita moderneja sulatuslaitoksia, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa prosesseissaan. Vuonna 2026 kierrätysmetallien sulatus käyttää keskimäärin 68% uusiutuvaa energiaa, mikä on merkittävä parannus aiempiin vuosiin. Tämä selittää miksi kierrätysmetallien hiilijalanjälki on niin paljon pienempi kuin neitseellisten metallien.
Uudelleenkäyttö ja Tuotanto
Kierrätetyistä metalleista valmistetaan uusia tuotteita tai raaka-aineita teollisuudelle. Suomessa kierrätysmetalleja käytetään erityisesti rakennusteollisuudessa, autojen valmistuksessa, elektroniikassa ja pakkauksissa. Kierrätetty teräs korvaa neitseellistä terästä lähes kaikissa sovelluksissa ilman laadun heikkenemistä. Ominaisuuksia kuten lujuus, kestävyys ja muokattavuus säilyvät täydellisesti kierrätyksen läpi. Tämä tekee metalleista ainutlaatuisen kierrätysmateriaalin.
Suomalaiset teollisuusyritykset suosivat kierrätysmetalleja sekä ympäristösyistä että kustannustehokkuuden vuoksi. Vuonna 2026 yli 40% Suomessa käytettävästä teräksestä on kierrätettyä, ja alumiinin osalta luku on 35%. Kierrättäminen luo suljetun kierron, jossa materiaalit pysyvät tuotantokäytössä loputtomasti. Tämä on keskeinen elementti kiertotaloudessa ja selittää miksi metallien kierrätys on niin kriittistä kestävän tulevaisuuden kannalta. Jokainen kierrätetty tonni metalleja vähentää tarvetta ympäristöä kuormittavalle kaivostoiminnalle.
Energiansäästö ja Päästövähennykset
Metallien kierrätys tuottaa merkittäviä energiansäästöjä verrattuna neitseelliseen tuotantoon. Alumiinin kierrätys säästää 95% energiasta, kuparin 85%, teräksen 74% ja lyijyn 65%. Suomessa vuonna 2026 metallien kierrätys säästää vuosittain noin 18 terawattituntia energiaa, mikä vastaa yli 450 000 kotitalouden vuosikulutusta. Tämä energiansäästö on yksi tärkeimmistä syistä miksi kierrätys on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Päästövähennykset ovat yhtä vaikuttavia. Kierrätetyn alumiinin tuotanto aiheuttaa 97% vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin neitseellisen alumiinin valmistus bauksiitin louhinnasta. Teräksen kierrättäminen vähentää CO2-päästöjä 1,5 tonnia jokaista kierrätettyä tonnia kohden. Suomen metallien kierrätysteollisuus on vähentänyt vuosittaisia päästöjä määrän, joka vastaa kaikkien Helsingin henkilöautojen päästöjä. Nämä konkreettiset luvut havainnollistavat miksi jokaisen kierrätyspäätöksen merkitys on suuri. Kun kuluttaja kierrättää yhden alumiinitölkin, säästyy energiaa televisiota kolmen tunnin ajan.
Metallien Kierrätys Yrityksille Suomessa
Yritykset ovat keskeisessä roolissa metallien kierrätyksessä, sillä teollisuus ja rakennussektori tuottavat suurimmat määrät metalliromua. Suomessa on vuonna 2026 yli 15 000 yritystä, jotka kierrättävät metalleja säännöllisesti osana toimintaansa. Yrityksille kierrättäminen tarjoaa sekä taloudellisia että maine-etuja. Monet yritykset myyvät metalliromun kierrätysyrityksille, mikä tuo lisätuloja ja vähentää jätehuoltokustannuksia. Metalliromu luokitellaan hyödykkeeksi, ei jätteeksi, mikä helpottaa sen käsittelyä.
Suomessa toimii erikoistuneita yrityksiä, jotka tarjoavat kokonaisvaltaisia metallien kierrätysratkaisuja yrityksille. Nämä palvelut sisältävät metalliromun keräyksen, kuljetuksen ja dokumentoinnin ympäristöraportointia varten. Vuonna 2026 yhä useammat yritykset sisällyttävät metallien kierrätyksen osaksi ESG-strategiaansa (Environmental, Social, Governance), mikä parantaa niiden vastuullisuusprofiilia sijoittajien ja asiakkaiden silmissä. Miksi tämä on tärkeää? Kuluttajat ja liikekumppanit suosivat yhä enemmän yrityksiä, jotka osoittavat konkreettista ympäristövastuuta. Metallien kierrätys on helppo ja mitattava tapa osoittaa tätä sitoutumista.
Kuluttajan Rooli ja Käytännön Vinkit
Jokainen kuluttaja voi vaikuttaa merkittävästi metallien kierrätyksen tehokkuuteen omilla valinnoillaan. Kotitalouksissa syntyy vuosittain keskimäärin 45-65 kiloa kierrätettäviä metalleja, mukaan lukien pakkaukset, kodinkoneet ja rakennusmateriaalit. Ensimmäinen askel on tunnistaa metallit ja erottaa ne muusta jätteestä. Magneetilla voi helposti testata, onko kyseessä rautametalli vai värimetalli. Tämä yksinkertainen lajittelu kotona nopeuttaa ammattimaista kierrätystä.
Käytännön vinkkejä tehokkaaseen kierrätykseen: Poista metalleista selvästi erilliset muoviosat ja muut materiaalit ennen kierrätykseen vientiä. Kerää metallit yhteen paikkaan, kunnes niitä on riittävästi vietäväksi kierrätyspisteeseen. Hyödynnä kunnallisia ilmaisia noutoja isojen metalliesineiden kohdalla. Tarkista paikallisen romuliikkeen hinnat – voit saada hyvän korvauksen puhtaasta kupari-, messinki- tai alumiiniromusta. Kierrättäminen kannattaa taloudellisesti erityisesti remonttien ja purkutöiden yhteydessä. Ota selvää, mitkä tuotteet sisältävät arvokkaita metalleja – esimerkiksi vanhoissa sähkölaitteissa voi olla huomattavasti kuparia. Ymmärtämällä miksi ja miten kierrättää, jokainen voi maksimoida oman vaikutuksensa.
Tulevaisuuden Näkymät ja Innovaatiot 2026
Metallien kierrätysteknologia kehittyy jatkuvasti, ja Suomi on mukana useissa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa. Vuonna 2026 käyttöön otetut tekoälyratkaisut optimoivat lajittelun tarkkuuden ennätystasolle, ja robotiikka automatisoi työvoimaintensiivisiä vaiheita. Tulevaisuudessa metallien tunnistus ja lajittelu tapahtuvat yhä enemmän automaattisesti jo keräysvaiheessa. Älykkäät keräyssäiliöt tunnistavat metallin tyypin ja ohjaavat sen suoraan oikeaan kierrätysvirtaan.
Kiertotalouden vahvistuminen luo uusia liiketoimintamalleja, joissa metallit nähdään jatkuvasti kierrätettävinä resursseina. Tuotteita suunnitellaan yhä enemmän kierrätettävyyden näkökulmasta, mikä helpottaa metallien talteenoton. EU:n uudet direktiivit asettavat tiukemmat tavoitteet kierrätysasteille, ja Suomi on sitoutunut 95% kierrätysasteeseen vuoteen 2030 mennessä. Miksi tämä on saavutettavissa? Infrastuktuuri, teknologia ja kuluttajatietoisuus ovat jo korkealla tasolla. Digitalisaatio parantaa kierrätysketjun läpinäkyvyyttä, ja lohkoketjuteknologia mahdollistaa materiaalien jäljitettävyyden koko elinkaaren ajan. Nämä innovaatiot varmistavat, että metallien kierrätys on tulevaisuudessa vielä tehokkaampaa ja kannattavampaa kuin tänään.
Related video about miksi metallien kierrätys on tärkeää
This video complements the article information with a practical visual demonstration.
Tärkeää tietoa miksi metallien kierrätys on tärkeää
Miksi kierrättäminen on tärkeää ympäristön kannalta?
Kierrättäminen on tärkeää, koska se vähentää luonnonvarojen kulutusta, säästää energiaa ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Metallien kierrätys säästää jopa 95% energiasta verrattuna uuden metallin tuotantoon ja vähentää kaivostoiminnan tarvetta, mikä suojelee maaperää ja vesistöjä. Suomessa metallien kierrätys estää vuosittain yli 3 miljoonan tonnin CO2-päästöt, mikä vastaa noin 650 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Kierrätys tukee kiertotaloutta ja auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Miksi teräksen kierrättäminen on tärkeää?
Teräksen kierrättäminen on erityisen tärkeää, koska teräs on maailman eniten käytetty metalli ja sen kierrätys säästää 74% energiasta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä 86% verrattuna neitseelliseen tuotantoon. Teräs voidaan kierrättää loputtomasti menettämättä laadullisia ominaisuuksia, mikä tekee siitä ihanteellisen kiertotalousmateriaalin. Suomessa teräksen kierrätysaste on 92%, ja jokainen kierrätetty tonni säästää 1,4 tonnia rautamalmia, 740 kg hiiltä ja 120 kg kalkkikiveä. Teräksen kierrätys luo myös työpaikkoja ja tukee paikallista taloutta Suomessa.
Mitä hyviä ominaisuuksia metalleilla on kierrätyksen kannalta?
Metallien suurin etu on, että ne säilyttävät kaikki alkuperäiset ominaisuutensa loputtomasti kierrätyksestä toiseen. Lujuus, kestävyys, sähkönjohtavuus, lämmönjohtavuus ja korroosionkestävyys eivät heikkene kierrätysprosessissa. Metallit ovat myös magneettisesti tai sähkömagneettisesti eroteltavissa, mikä tekee lajittelusta tehokasta ja tarkkaa. Värimetallit kuten kupari ja alumiini ovat erittäin arvokkaita, ja niiden kierrätys on taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2026 teknologia mahdollistaa metallien tunnistamisen 99,7% tarkkuudella, mikä maksimoi kierrätyksen tehokkuuden ja materiaalien arvon säilymisen.
Miksi lajittelu on tärkeää metallien kierrätyksessä?
Lajittelu on kriittisen tärkeää, koska eri metallit vaativat erilaisia käsittelyprosesseja ja lämpötiloja. Sekalaiset metallit heikentävät lopputuotteen laatua merkittävästi ja alentavat taloudellista arvoa jopa 40-60%. Oikea lajittelu varmistaa, että jokainen metallityyppi ohjautuu optimaaliseen kierrätysprosessiin, mikä maksimoi sekä materiaalitehokkuuden että taloudellisen hyödyn. Kuluttajien tekemä esikarsinta kotona nopeuttaa ammattimaista lajittelua ja parantaa kierrätyksen kokonaistehokkuutta. Suomessa moderni lajitteluteknologia ja AI-pohjaiset järjestelmät mahdollistavat ennätyskorkean 99,7% tarkkuuden metallien tunnistamisessa.
Kuinka paljon energiaa metallien kierrätys säästää?
Metallien kierrätys säästää valtavia määriä energiaa: alumiinin kierrätys säästää 95% energiasta, kuparin kierrätys 85%, teräksen kierrätys 74% ja lyijyn kierrätys 65% verrattuna neitseelliseen tuotantoon. Suomessa metallien kierrätys säästää vuosittain noin 18 terawattituntia energiaa, mikä vastaa yli 450 000 kotitalouden vuosikulutusta. Yhden alumiinitölkin kierrätys säästää tarpeeksi energiaa television käyttöön kolmen tunnin ajaksi. Nämä energiansäästöt vähentävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä, mikä tekee kierrätyksestä keskeisen osan ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Miten yksityishenkilö voi kierrättää metalleja Suomessa?
Yksityishenkilöt voivat kierrättää metalleja toimittamalla ne yli 800 kierrätyspisteeseen ympäri Suomea. Pienet metallit kuten tölkit ja kannet voi viedä lähimpään kierrätyskeskukseen maksutta. Suuremmat metalliset esineet kuten kodinkoneet, polkupyörät ja rakennusmateriaalit noudetaan usein maksutta kotoa sopimalla paikallisen romuliikkeen kanssa. Arvokkaat metallit kuten kupari, messinki ja alumiini kannattaa viedä romuliikkeeseen, joka maksaa niistä markkinahintaan perustuvan korvauksen. Monissa kunnissa on myös ilmainen noutopalvelu isoille metalliesineille. Vuonna 2026 digitaaliset sovellukset helpottavat lähimmän kierrätyspisteen löytämistä ja metallien hintojen vertailua.
| Näkökulma | Keskeiset Tiedot | Hyöty |
|---|---|---|
| Energiansäästö | Alumiini 95%, teräs 74%, kupari 85% vähemmän energiaa | 18 TWh säästö vuosittain Suomessa |
| Päästövähennykset | 3 miljoonaa tonnia CO2 vähemmän vuodessa | Vastaa 650 000 auton vuosipäästöjä |
| Kierrätysmäärät | 1,54 miljoonaa tonnia vuodessa (2026) | 92% kierrätysaste teräksellä |
| Taloudellinen arvo | 850 miljoonan euron liikevaihto | 4 500 työpaikkaa Suomessa |
| Kierrätysverkosto | Yli 800 kierrätyspistettä valtakunnallisesti | Maksuton tai korvaus vastaan |
| Materiaalin laatu | Ominaisuudet säilyvät 100% kierrätyksessä | Loputon kierrätettävyys |
