Metallien kierrätys on yksi tehokkaimmista tavoista suojella ympäristöä ja säästää luonnonvaroja Suomessa. Kun metallit kierrätetään oikein, voidaan säästää jopa 95 prosenttia energiasta verrattuna neitseellisten metallien tuotantoon. Vuonna 2026 Suomi kierrättää vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia metalliromua, mikä tekee metallien kierrätyksestä keskeisen osan kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Miksi Metallien Kierrätys on Tärkeää Ympäristölle ja Taloudelle
Metallien kierrätys on ympäristön kannalta kriittinen prosessi, joka vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Kun kierrätämme metallia, vähennetään tarvetta louhia uusia malmeja, mikä säästää luontoa ja vähentää kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia. Suomessa metalliteollisuus on tärkeä talouden sektori, ja kierrätys tukee kestävää kehitystä sekä työllisyyttä alalla.
Taloudellisesti metallin kierrättäminen on kannattavaa, sillä kierrätetty metalli säilyttää arvonsa ja ominaisuutensa lähes täydellisesti. Vuonna 2026 metalliromumarkkinat Suomessa arvostetaan yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Kierrätys vähentää yritysten raaka-ainekustannuksia ja tukee paikallista taloutta, kun materiaalit pysyvät kotimaassa ja kiertävät tehokkaasti. Lisäksi metallien kierrätys luo tuhansia työpaikkoja keräys-, käsittely- ja jalostusketjuun.
Energiansäästö on yksi metallikierrätyksen merkittävimmistä hyödyistä. Alumiinin kierrätys säästää jopa 95 prosenttia energiasta, teräksen kierrätys noin 74 prosenttia ja kuparin kierrätys 85 prosenttia verrattuna neitseellisten metallien tuotantoon. Tämä tarkoittaa valtavia säästöjä sekä hiilidioksidipäästöissä että sähkönkulutuksessa, mikä on erityisen tärkeää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Mitä Metalleja Voidaan Kierrättää Suomessa
Suomessa voidaan kierrättää käytännössä kaikki metallit, ja kierrätysaste on monilla metalleilla erittäin korkea. Metallien kierrätettävyys perustuu niiden ainutlaatuisiin ominaisuuksiin: metallit eivät menetä laatuaan kierrätyksen aikana, ja niitä voidaan sulattaa ja muotoilla uudelleen loputtomasti. Tämä tekee metalleista ihanteellisen kierrätysmateriaalin ja keskeisen osan kiertotaloutta.
Rautametallit ja Teräs
Rautametallit, erityisesti teräs ja rauta, ovat yleisimmin kierrätettyjä metalleja Suomessa. Teräksen kierrätysaste Suomessa on yli 90 prosenttia, mikä tekee siitä yhden maailman parhaiten kierrätetyistä materiaaleista. Rautametallit ovat magneettisia, mikä helpottaa niiden lajittelua kierrätysprosessissa merkittävästi. Kierrätettyä terästä käytetään rakennusteollisuudessa, autojen valmistuksessa ja konepajoilla.
Teräksen kierrättäminen on erityisen tärkeää teollisuudelle, sillä se vähentää tarvetta tuoda raaka-aineita ulkomailta ja tukee kotimaista tuotantoa. Vuonna 2026 Suomen metalliteollisuus käyttää noin 1,8 miljoonaa tonnia kierrätettyä terästä vuosittain. Teräsromu kerätään muun muassa purkutyömailta, vanhoista ajoneuvoista, laitteistoista ja teollisuuden sivuvirroista. Kierrätetty teräs on laadultaan identtistä neitseellisen teräksen kanssa.
Värimetallit: Kupari, Alumiini ja Messinki
Värimetallit ovat taloudellisesti arvokkaita ja niiden kierrätys on erityisen kannattavaa. Kuparin, alumiinin, messinkiin ja pronssin kierrätysasteet Suomessa ovat korkeita, ja näillä metalleilla on vahva kysyntä uusiokäytössä. Alumiinin kierrätys säästää eniten energiaa kaikista metalleista, ja kierrätettyä alumiinia käytetään laajasti pakkausteollisuudessa, rakentamisessa ja ajoneuvoteollisuudessa.
Kupari on erinomainen sähkönjohtaja, ja sen ominaisuudet säilyvät täydellisesti kierrätyksessä. Suomessa kerätään kuparijätettä sähköjohdoista, putkistoista, moottoreista ja elektroniikasta. Messinki, joka on kuparin ja sinkin seos, kierrätetään niin ikään tehokkaasti. Värimetallien korkea markkinahinta kannustaa sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä toimittamaan metallijätteensä kierrätykseen. Vuonna 2026 värimetallien kierrätysmarkkinat Suomessa kasvavat edelleen, ja lajittelu ja tunnistaminen ovat kehittyneet teknologian avulla entistä tarkemmiksi.
Ruostumaton ja Haponkestävä Teräs
Ruostumaton teräs on erittäin arvostettu kierrätysmetalli, joka sisältää kromin, nikkelin ja muiden metallien seoksia. Sen kierrätys on tärkeää sekä taloudellisesti että ekologisesti, sillä ruostumattoman teräksen valmistus neitseellisistä raaka-aineista on energiaintensiivistä ja kallista. Suomessa ruostumattoman teräksen kierrätysaste on korkea, ja sitä kerätään teollisuuslaitoksista, ravintoloista, sairaaloista ja elintarviketeollisuudesta.
Haponkestävä teräs säilyttää kaikki tekniset ominaisuutensa kierrätyksen jälkeen, mikä tekee siitä ihanteellisen materiaalin vaativiin sovelluksiin. Kierrätettyä ruostumatonta terästä käytetään kemianteollisuudessa, lääkintälaitteissa, keittiövälineissä ja arkkitehtuurissa. Vuonna 2026 ruostumattoman teräksen kierrätys Suomessa on tehostunut, ja lajittelumenetelmät tunnistavat eri teräslajit entistä tarkemmin optisten ja röntgenfluoresenssimenetelmien avulla.
Erikoismetallit ja Katalysaattorit
Autojen katalysaattorit sisältävät arvokkaita jalometalleja kuten platinaa, palladiumia ja rodiumia, joiden kierrätys on erittäin tärkeää sekä taloudellisesti että luonnonvarojen säästämisen kannalta. Nämä metallit ovat harvinaisia ja niiden louhinta on ympäristölle haitallista, minkä vuoksi kierrätys on ensisijainen tapa hankkia näitä materiaaleja. Suomessa katalysaattorien kierrätys on ammattimaisesti organisoitua ja sitä hoitavat erikoistuneet yritykset.
Muita erikoismetalleja joita kierrätetään ovat lyijy (akuista), sinkki, tina ja titaani. Sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää myös arvokkaita metalleja kuten kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Vuonna 2026 Suomessa on tehostettu erikoismetallien keräystä ja kierrätystä, sillä niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti teknologiateollisuudessa. Kierrätettävien metallien ominaisuudet säilyvät, mikä tekee kierrätyksestä sekä ekologisesti että taloudellisesti järkevää.
Miten Metallin Kierrätysprosessi Etenee
Metallin kierrätysprosessi on monivaiheinen ja teknologisesti kehittynyt järjestelmä, joka varmistaa metallien tehokkaan palautumisen takaisin tuotantokäyttöön. Suomessa kierrätysprosessi noudattaa tiukkoja ympäristö- ja laatustandardeja, ja prosessia kehitetään jatkuvasti energiatehokkuuden ja kierrätysasteen parantamiseksi. Vuonna 2026 digitalisaatio ja automaatio ovat nostaneet kierrätysprosessin tehokkuutta uudelle tasolle.
Metallin Keräys ja Vastaanotto
Kierrätysprosessi alkaa metalliromun keräyksellä eri lähteistä. Yksityishenkilöt voivat toimittaa metallijätteensä kierrätyspisteisiin, kunnan jäteasemille tai romukauppiaiden vastaanottopisteisiin. Yritykset ja teollisuus sopivat usein suoraan kierrätysyritysten kanssa säännöllisestä metalliromun noudosta. Suomessa toimii kattava keräysverkosto, joka helpottaa metallien kierrätystä kaikille toimijoille.
Vastaanotossa metallit punnitaan ja arvioidaan niiden laatu ja tyyppi. Lajittelu alkaa jo vastaanotossa, kun eri metallityypit erotetaan toisistaan. Rautametallit erotellaan värimetalleista, ja erikoismetallit käsitellään omissa prosesseissaan. Vuonna 2026 monissa vastaanottopisteissä käytetään älykästä tunnistusteknologiaa, joka nopeuttaa ja tehostaa kierrätysprosessin alkuvaihetta merkittävästi.
Lajittelu ja Tunnistaminen
Lajittelu on kriittinen vaihe metallin kierrätysprosessissa, sillä eri metallit ja niiden seokset vaativat erilaisia käsittelymenetelmiä. Miksi lajittelu on tärkeää? Oikea lajittelu varmistaa, että kierrätetty metalli säilyttää optimaaliset ominaisuutensa ja että kierrätysprosessi on taloudellisesti kannattavaa. Huonosti lajiteltu metallijäte voi pilata kokonaisia eräsulattimissa ja aiheuttaa merkittäviä laatuongelmia.
Modernit kierrätyslaitokset käyttävät kehittyneitä tunnistusmenetelmiä metallien lajitteluun. Magneettierotus erottaa rautametallit värimetalleista tehokkaasti. Pyörrevirtaerotus erottaa alumiinin muista materiaaleista. Optinen tunnistus ja röntgenfluoresenssi (XRF) tunnistavat eri metalliseokset ja niiden koostumuksen tarkasti. Vuonna 2026 tekoäly ja koneoppiminen ovat parantaneet lajittelun tarkkuutta ja nopeutta, ja automaattiset lajittelujärjestelmät käsittelevät suuria määriä metalliromua tehokkaasti.
Käsittely ja Esikäsittely
Lajittelun jälkeen metallit esikäsitellään sulatusta varten. Käsittelyvaiheessa metalliromusta poistetaan epäpuhtaudet, muovit, kumit ja muut ei-metalliset materiaalit. Isot metallikappaleet leikataan tai murskataan pienemmiksi käsiteltäviksi paloiksi. Tämä vaihe on tärkeä, sillä puhtaat metallit sulavat tehokkaammin ja lopputuotteen laatu on parempi.
Esikäsittelyssä metallit myös puhdistetaan öljyistä, maaleista ja muista pinnoitteista. Jotkut metallit vaativat erityiskäsittelyä, kuten ruostumaton teräs tai seosmetallit. Käsittelyprosessit on optimoitu energiatehokkuuden ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Suomessa käytetään nykyaikaisia menetelmiä, jotka minimoivat päästöt ja jätteet. Vuonna 2026 kierrätyslaitokset hyödyntävät myös uusiutuvia energialähteitä käsittelyvaiheessa.
Sulatus ja Jalostus
Sulatusvaiheessa esikäsitellyt metallit sulatetaan korkeissa lämpötiloissa ja muotoillaan uusiksi raaka-aineiksi. Teräs sulatetaan noin 1400-1500 °C lämpötilassa, alumiini noin 660 °C lämpötilassa ja kupari noin 1085 °C lämpötilassa. Sulatus tapahtuu suurissa sulatusuuneissa, jotka voivat käsitellä satoja tonneja metallia päivässä. Energiansäästö on merkittävää, sillä kierrätettyjen metallien sulattaminen vaatii murto-osan siitä energiasta, mitä neitseellisten metallien valmistus malmista vaatisi.
Jalostusprosessissa sulatetut metallit puhdistetaan ja seostetaan tarpeen mukaan haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Sulatettu metalli valetaan harkkoihin, levyiksi, tangoiksi tai muihin muotoihin, jotka ovat valmiita toimitettavaksi teollisuudelle. Laadunvalvonta on tiukkaa, ja lopputuotteen koostumus ja ominaisuudet testataan tarkkaan. Vuonna 2026 Suomen metallin kierrätyslaitokset käyttävät edistynyttä teknologiaa, joka varmistaa korkealaatuisten kierrätettyjen metallien tuotannon.
Miksi Metalleilla on Hyvät Ominaisuudet Kierrätykseen
Metallit ovat ihanteellinen kierrätysmateriaali niiden ainutlaatuisten fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien ansiosta. Toisin kuin monet muut materiaalit, metallit eivät hajoa eivätkä menetä laatuaan kierrätyksen aikana. Tämä tarkoittaa, että samaa metallia voidaan kierrättää loputtomasti ilman, että sen tekniset ominaisuudet heikkenevät. Metallien kestävyys, lujuus ja muokattavuus säilyvät kierrätyksen jälkeen.
Metallien magneettisten ja sähköisten ominaisuuksien ansiosta ne on helppo erotella ja lajitella kierrätysprosessissa. Rautametallit reagoivat magneettikenttiin, mikä mahdollistaa nopean ja tehokkaan erottelun. Värimetallit puolestaan voidaan tunnistaa niiden sähkönjohtavuuden perusteella pyörrevirtaerotuksella. Nämä ominaisuudet tekevät metallien kierrätyksestä teknisesti helppoa ja taloudellisesti kannattavaa.
Metallien korkea taloudellinen arvo motivoi kierrätykseen. Metallit säilyttävät arvonsa kierrätyksen jälkeen, ja monilla metalleilla on vahvat maailmanmarkkinahinnat. Tämä luo kannustimen kerätä ja kierrättää metalleja tehokkaasti. Lisäksi metallien louhinta ja jalostus malmista on kallista ja ympäristölle haitallista, joten kierrätetyt metallit tarjoavat kestävän ja taloudellisen vaihtoehdon teollisuuden raaka-ainetarpeisiin. Suomessa metallien kierrätys on hyvin organisoitua ja infrastruktuuri tukee tehokasta materiaalikierrätystä.
Metallien Kierrätyksen Ympäristöhyödyt Suomessa 2026
Metallien kierrätyksen ympäristövaikutukset ovat valtavat ja mitattavissa konkreettisilla luvuilla. Suomessa metallien kierrätys vähentää vuosittain kasvihuonekaasupäästöjä noin 3,2 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia, mikä vastaa noin 700 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Tämä on merkittävä panos Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hiilineutraaliuteen siirtymisessä vuoteen 2035 mennessä.
Luonnonvarojen säästö on toinen keskeinen ympäristöhyöty. Kun kierrätämme metalleja, vähennetään tarvetta louhia uusia malmeja, mikä säästää maaperää, vesistöjä ja metsäalueita kaivostoiminnan tuhoilta. Metallien kierrätys säästää myös valtavia määriä vettä, sillä kaivostoiminta kuluttaa runsaasti vesivaroja. Suomessa kierrätetään vuosittain niin paljon metallia, että se vastaa noin 50 000 hehtaarin kaivosalueen säästämistä.
Energiansäästö on ehkä merkittävin yksittäinen hyöty. Alumiinin kierrätys säästää 95% energiasta, teräksen kierrätys 74% ja kuparin kierrätys 85% verrattuna neitseellisten metallien tuotantoon. Vuonna 2026 Suomen metallien kierrätys säästää vuosittain noin 12 terawattituntia sähköä, mikä vastaa noin 600 000 omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Tämä energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja tukee siirtymistä uusiutuvaan energiaan.
Metallien Kierrätys Yrityksille ja Teollisuudelle
Yritysten ja teollisuuden rooli metallien kierrätyksessä on keskeinen, sillä suurin osa metalliromusta tulee teollisista prosesseista, rakennusteollisuudesta ja tuotantolaitoksista. Suomessa teollisuusyritykset ovat sitoutuneet kiertotalouteen ja metallien kierrätykseen osana yritysvastuutaan ja ympäristöstrategiaansa. Vuonna 2026 yhä useammat yritykset raportoivat kierrätysasteistaan ja asettavat kunnianhimoisia tavoitteita materiaalitehokkuudelle.
Metallien kierrätys on yrityksille taloudellisesti kannattavaa, sillä se vähentää raaka-ainekustannuksia ja jätteenkäsittelymaksuja. Kierrätetyt metallit ovat usein edullisempia kuin neitseelliset metallit, ja niiden laatu on yhtä hyvä. Yritykset voivat myös myydä metalliromujaan kierrätysyrityksille ja saada siitä tuloja. Lisäksi kierrätys parantaa yrityksen ympäristöprofiilia ja brändi-imagoa, mikä on yhä tärkeämpää asiakkaille ja sijoittajille.
Teollisuuden metallinkierrätysratkaisut Suomessa ovat kehittyneet merkittävästi. Kierrätysyritykset tarjoavat räätälöityjä palveluita, kuten säännöllistä metalliromun noutoa, kierrätysraportteja ja konsultointia materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2026 digitaaliset alustat helpottavat metallien kierrätystä, ja yritykset voivat seurata reaaliajassa kierrätettävien materiaalien määriä ja niiden ympäristövaikutuksia. Lainsäädäntö ja tuottajavastuu velvoittavat myös yrityksiä huolehtimaan tuotteidensa kierrätyksestä elinkaarensa päättyessä.
Tulevaisuuden Trendit Metallien Kierrätyksessä
Metallien kierrätys kehittyy nopeasti teknologian ja innovaatioiden myötä. Vuonna 2026 Suomessa otetaan käyttöön yhä enemmän tekoälyä ja robotiikkaa lajitteluprosesseissa, mikä parantaa tehokkuutta ja tarkkuutta. Älykkäät kierrätysjärjestelmät tunnistavat metallit entistä tarkemmin ja voivat käsitellä monimutkaisiakin metalliseoksia. Digitalisaatio ja lohkoketjuteknologia parantavat materiaalien jäljitettävyyttä ja varmistavat kierrätettyjen metallien alkuperän ja laadun.
Kiertotalouden vahvistuminen kasvattaa metallien kierrätyksen merkitystä entisestään. Yritykset suunnittelevat tuotteensa yhä useammin kierrätettävyys mielessä, mikä helpottaa metallien talteenottoa tuotteiden elinkaarien päättyessä. Sähköautojen ja uusiutuvan energian teknologioiden yleistyminen lisää tiettyjen metallien, kuten litiumin, koboltin ja harvinaisten maametallien kierrätystarvetta. Suomi on edelläkävijä näiden kriittisten metallien kierrätysteknologioiden kehittämisessä.
Lainsäädäntö ja EU:n direktiivit tiukentavat kierrätysvaatimuksia, mikä edistää metallien kierrätysasteiden kasvua. Vuoteen 2030 mennessä EU tavoittelee 85% kierrätysastetta metalleille, ja Suomi on asettanut vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa, ja kierrätyspisteiden saavutettavuus paranee jatkuvasti. Tulevaisuudessa metallien kierrätys on entistä integroituneempi osa yhteiskunnan kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.
Related video about miksi metallien kierrätys on tärkeää
This video complements the article information with a practical visual demonstration.
Vastauksia kysymyksiisi miksi metallien kierrätys on tärkeää
Miksi kierrättäminen on tärkeää ympäristölle?
Kierrättäminen on tärkeää, koska se vähentää merkittävästi luonnonvarojen kulutusta, energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Metallien kierrätys säästää jopa 95% energiasta verrattuna neitseellisten metallien tuotantoon. Se vähentää kaivostoiminnan tarvetta, suojelee luontoa ja vesistöjä sekä vähentää jätteiden määrää kaatopaikoilla. Suomessa metallien kierrätys vähentää vuosittain noin 3,2 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä, mikä on merkittävä panos ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden edistämisessä.
Miksi teräksen kierrättäminen on tärkeää?
Teräksen kierrättäminen on erityisen tärkeää, koska teräs on maailman eniten käytetty metalli ja sen tuotanto neitseellisistä raaka-aineista on energiaintensiivistä. Kierrätetty teräs säilyttää kaikki tekniset ominaisuutensa ja sitä voidaan kierrättää loputtomasti. Teräksen kierrätys säästää noin 74% energiasta ja vähentää CO2-päästöjä merkittävästi. Suomessa teräksen kierrätysaste on yli 90%, ja vuosittain kierrätetään noin 1,8 miljoonaa tonnia terästä. Tämä tukee kotimaista teollisuutta, vähentää raaka-aineiden tuontitarvetta ja edistää kestävää kehitystä.
Mitä hyviä ominaisuuksia metalleilla on kierrätyksen kannalta?
Metalleilla on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä ihanteellisia kierrätysmateriaaleja. Ne eivät menetä laatuaan tai teknisiä ominaisuuksiaan kierrätyksen aikana, ja niitä voidaan kierrättää loputtomasti. Metallit ovat helposti eroteltavissa magneettisuutensa ja sähköisten ominaisuuksiensa ansiosta. Ne säilyttävät korkean taloudellisen arvonsa, mikä motivoi kierrätykseen. Metallit ovat kestäviä, lujia ja muokattavia, ja niiden sulatus ja uudelleenmuotoilu on teknisesti yksinkertaista. Nämä ominaisuudet tekevät metallien kierrätyksestä sekä ekologisesti että taloudellisesti erittäin kannattavaa.
Miksi lajittelu on tärkeää metallien kierrätyksessä?
Lajittelu on kriittisen tärkeää metallien kierrätyksessä, koska eri metallit ja niiden seokset vaativat erilaisia käsittelymenetelmiä ja sulatuslämpötiloja. Oikea lajittelu varmistaa, että kierrätetyt metallit säilyttävät optimaaliset ominaisuutensa ja että lopputuotteen laatu on korkea. Huonosti lajiteltu metallijäte voi pilata kokonaisia sulatuserä ja aiheuttaa merkittäviä laatuongelmia sekä taloudellisia tappioita. Lajittelu parantaa kierrätysprosessin tehokkuutta, vähentää energiankulutusta ja maksimoi kierrätettyjen materiaalien arvon. Vuonna 2026 Suomessa käytetään kehittynyttä teknologiaa, kuten tekoälyä ja optista tunnistusta, lajittelun tarkkuuden parantamiseksi.
Kuinka paljon metallien kierrätys säästää energiaa?
Metallien kierrätys säästää valtavia määriä energiaa verrattuna neitseellisten metallien tuotantoon. Alumiinin kierrätys säästää jopa 95% energiasta, teräksen kierrätys noin 74%, kuparin kierrätys 85% ja lyijyn kierrätys noin 65%. Suomessa metallien kierrätys säästää vuosittain noin 12 terawattituntia sähköä, mikä vastaa noin 600 000 omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Tämä energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, alentaa energiakustannuksia ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Energiansäästö on yksi metallien kierrätyksen tärkeimmistä ympäristöhyödyistä.
Voiko metalleja todella kierrättää loputtomasti?
Kyllä, metalleja voidaan kierrättää käytännössä loputtomasti ilman, että niiden laatu tai tekniset ominaisuudet heikkenevät. Tämä tekee metalleista ainutlaatuisen kierrätysmateriaalin verrattuna esimerkiksi muoviin tai paperiin, jotka menettävät laatuaan jokaisen kierrätyskerran myötä. Metallit säilyttävät atomi- ja molekyylirakenteeseensa liittyvät ominaisuudet, kuten lujuuden, kestävyyden ja sähkönjohtavuuden. Vuonna 2026 Suomessa kierrätettävistä metalleista merkittävä osa on jo kierrätetty useita kertoja aiemmin. Tämä loputtoman kierrätettävyyden mahdollisuus tekee metalleista keskeisen materiaalin kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä.
| Kierrätyksen osa-alue | Keskeiset tiedot | Hyöty Suomessa 2026 |
|---|---|---|
| Energiansäästö | Alumiini 95%, Teräs 74%, Kupari 85% | 12 TWh säästö vuodessa |
| Päästövähennys | 3,2 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuodessa | Vastaa 700 000 auton päästöjä |
| Kierrätysmäärä | Yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa | Teräksen kierrätysaste yli 90% |
| Taloudellinen arvo | Yli 500 miljoonaa euroa vuodessa | Tuhansia työpaikkia alalla |
| Luonnonvarojen säästö | Vastaa 50 000 hehtaarin kaivosaluetta | Vesistöjen ja maaperän suojelu |
| Kierrätettävyys | Loputtomasti ilman laadun heikkenemistä | Kiertotalouden peruspilari |
